Tiedän mitä teen ensi syksynä

Olen haaveillut koko kesän polkujuoksemisesta, mutta vältellyt sitä venähtäneen nilkan vuoksi. Sitten kuulin, että sehän olisi nimenomaan hyvää treeniä nilkan pienille lihaksille. Inspiroituneena parin kaverin kertomuksista Hetta-Pallaksen ultrapolkumaratonilta (55km) pistin tänään monen viikon tauon jälkeen juoksukengät jalkaan ja painelin metsään.

Olo oli kuin pikkulapsella kun kirmasin kaikille poluille mitä löysin, hypellen yli kantojen ja kivien, metsän tuoksua hengittäen. Nilkasta vihlaisi silloin tällöin jalan koukistuessa yllättäen, mutta ei niin pahasti etteikö olisi pystynyt jatkamaan. Välillä vastaan tuli tiheitä puskia täynnä nokkosia, jonne en viitsinyt lyhyillä shortseilla lähteä seikkailemaan. Syksyllä kun ilma on viilennyt sen verran että voi pistää pitkät trikoot jalkaan ilman lämpöhalvausta ja aluskasvillisuus on kuihtunut pois, aion valloittaa nuokin polut.

IMG_8434

H-hetkeen on aikaa tasan kaksi viikkoa, eli oli aikakin muistuttaa polvia siitä miltä juokseminen tuntuu. Siellä pitäisi pystyä rykäisemään se kolme kilometriä niin lujaa kuin lähtee. Veikkaan, että ei lähde kovin lujaa. Olen ilmoittautunut myös loppukuusta alkavalle juoksutekniikkakurssille, johon kuuluu oman tekniikan videointi heti ensimmäisellä kerralla. Eli oli aikakin ottaa juoksulenkit mukaan treenikuvioihin. Polkujuoksua kokeilen ehdottomasti toisenkin kerran, vaikka se saattaa kuulemma olla hyvinkin vaarallista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s