Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Aloitin viime viikolla uintitekniikkakurssin. Menin nöyrästi vapaauinnin alkeiskurssille, jolle olin ilmoittautunut kesä-heinäkuun vaihteessa, ennen kuin oikeasti osasin yhtään uida vaparia. Ilmeisesti jotain kehitystä on kuitenkin sen jälkeen tapahtunut, sillä opettaja oli sitä mieltä että minulla voisi olla enemmän hyötyä jatkokurssista. Huraa! Kesän räpiköinnit ei menneet hukkaan. Vapaauintini ei ole vielä kovin kehuttavaa, mutta ilmeisesti perusasiat alkaa olemaan hanskassa.

Mietiskelin siinä sitten altaassa pulikoidessani, että mistä kaikista lajeista on ollut hyötyä esimerkiksi uimisen opettelussa, ja päätin kirjoittaa siitä pienen postauksen. Samalla raotan hieman treenaushistoriaani ja avaan sitä miksi olen päätynyt näiden lajien pariin.

Ylivoimaisesti eniten olen vuodattanut verta (harvemmin), hikeä ja kyyneleitä (sitäkin enemmän) jäähalleissa. Aloitin taitoluistelun suunnilleen kahdeksanvuotiaana ja aika nopeasti siirryin muodostelmaluisteluun. Aktiivista luistelu-uraa jatkui reilu kymmenen vuotta, lopetin sinä keväänä kun kirjoitin ylioppilaaksi.

Luikat

Luisteluharrastuksesta on jäänyt todella paljon käteen. Se on oikeastaan yksi olennaisimmista asioista, miksi minusta on tullut se ihminen kuka nykyään olen. Mitä se sitten tarkoittaa?

Opin olemaan osana joukkuetta, vaikka olenkin aika individualisti muuten luonteeltani. Samat säännöt pätee esimerkiksi työelämässä: kaikkien kanssa pitää tulla toimeen vaikkei oltaisikaan sydänystäviä. Opin treenaamaan tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti. Kisat oli vain välietappeja, palkintoja treenaamisesta ja paikkoja tarkistaa osaaminen. Opin, että valitettavan usein uuden taidon oppiminen tapahtuu kantapään kautta. Omaksuin urheilullisen elämäntavan, treeneihin mentiin vaikka pää kainalossa ja muut menot järjesteltiin treeniaikataulujen mukaan.

Muodostelmaluistelussa motivaattorina toimi myös pelko varaluistelijaksi putoamisesta, joka sai yrittämään kovemmin ja paremmin. Opin käsittelemään pettymyksiä ja ottamaan vastaan kritiikkiä. Opin, että opin mitä vaan jos vain harjoittelen tarpeeksi. Opin, että liikkumisesta tulee hyvä olo. Joskus harmittaa ihmisten mielikuvat taitoluistelusta. Se on nimittäin kova maailma, jossa kukaan ei pääse kovin helpolla. En päässyt minäkään, onneksi niin.

Muodostelmaluistelu on nykyään melkoista akrobatiaa luistimilla. Kuvassa tämän vuoden maailmanmestari Marigold IceUnity  Kuva: marigold.fi
Muodostelmaluistelu on nykyään melkoista akrobatiaa luistimilla. Kuvassa tämän vuoden maailmanmestari Marigold IceUnity Kuva: marigold.fi

Luistelun ohessa kävin muutaman vuoden jazz-tanssitunneilla, rullaluistelin eli ”bleidasin” ja lautailin silloin tällöin talvisin. Lenkkeilin harvakseltaan, se ei ollut vielä kovin trendikästä 90-luvulla, aikana ennen juoksutrikoita. Pyöräilin paljon, sillä olen kotoisin Oulusta missä on edelleen Suomen paras pyörätieverkosto. Pyörällä liikuttiin satoi tai paistoi, kesät ja talvet.

Pidän kuitenki luistelu-uraa pohjana kaikelle nykyiselle harjoittelulle. Lukion jälkeen meni monta vuotta opiskelukiireissä, tein koko opiskeluajan töitä ja bailasin kohtuullisen ahkerasti. Valmistuttuani yhtäkkiä olikin iso aukko elämässä, opiskelu loppui eikä jaksanut enää juhlia. Muutin Tampereelta Helsinkiin. Menin kokeilumielessä flamencotanssikurssille, ja jäin melkein heti totaaliseen koukkuun. Aiemmasta luistelu- ja tanssitaustasta oli luonnollisesti hyötyä. Löysin saman palon mitä koin luistellessani ja tanssin flamencoa ahkerasti noin seitsemän vuotta, parhaimmillaan 20 tuntia viikossa. Tuona aikana kehonhallinta, koordinatio ja erityisesti rytmitaju kehittyivät huimasti. Tanssin vielä raskauden jälkeen vuoden verran, kunnes tuli taas uusi hurahdus, tällä kertaa roller derby.

Kuva: Mervi van Veldhoven
Flamencoystäviä tanssimassa opettajani Katja Lundenin koreografiassa Machina Flamenco. Kuva: Mervi van Veldhoven
Luikat
Roller Derbyssä luistellaan ns. vanhanaikaisilla 4-renkaisilla quad-luistimilla

Menin taas kerran ”ihan vaan kokeilemaan quad-luistimia” ja se oli sitten menoa. Luistelu on mulle erityisen rakas laji, ja pääsin taas harrastamaan rakastamaani liikuntamuotoa. Muuta yhteistä roller derbyllä ja taitoluistelulla ei sitten juuri olekaan. Jälleen kerran edellisten harrastuksien tuomista taidoista oli hyötyä. Quadeilla eli ns. vanhanaikaisilla luistimilla luistelu on kuitenkin aika erilaista kuin jäällä, ja aluksi luistelinkin liian pystyssä. Derbyssä luistellaan todella alhaalla mm. tasapainon vuoksi. Kuitenkin tasapaino, kehonhallinta ja koordinaatio oli kunnossa, ja niistä oli iso apu aloittaessani uutta harrastusta. En ole ollut koskaan ns. peli-ihminen, ja kesti aikansa ennen kuin pelisilmä radalla kehittyi niin että sain hyödyn irti luistelutaidoistani.

Kuva: Marko Niemelä Photography
Estämässä jammeria etenemästä (minä vas.) Kuva: Marko Niemelä Photography

Flamencotuntien hikisistä kopistelusessioista oli hyötyä derbyssä siten, että pystyin käyttämään luistimia ketterästi ja tekemään teräviä nopeita liikkeitä jaloilla ja muulla kropalla. Opin ottamaan vastaan kovaa kontaktia ja totuin siihen, että koko ajan on joku iholla, oman fyysisen mukavuusalueen sisäpuolella. Opin sietämään kipua ja kokoamaan itseni tiukassa tilanteessa. Derbyn myötä olen omaksunut lopullisesti ns. urheilullisen elämäntavan ja oivaltanut, että se on tapa jolla haluan elää, mikäli se terveyden puolesta on mahdollista. Terveyttä kunnioittaa ihan eri tavalla eikä pidä sitä itsestäänselvyytenä, kun on koko ajan jotain urheilun tuomaa pikku kremppaa meneillään.

Triathlonissa kiehtoo monen lajin hallitseminen, hermojen hallitseminen ja tietty kestävyyden koettelu. Kestävyysurheilu puuttuu vielä harrastus-cv:stä, ja pitäähän keski-ikää lähestyvän ihmisen testata tämäkin puoli itsestään. Juoksuasennon onnistuin korjaamaan itse viime keväänä pois istuvasta asennosta käyttämällä samoja lihaksia kuin tanssitunnilla. Eli napa sisään, kylkien kannattelu ja lantio alle. Näillä korjauksilla pääsin eroon lonkka- ja polvikivuista, jotka kiusasivat aina juostessa. Pyörälläajossa ei ole varsinaisesti mitään uutta, mutta tasapainosta ja kehonhallinnasta on siinäkin hyötyä, kuten myös uinnissa. Vapaauinnissa on ollut hyötyä myös ns. flamencokäsistä. Eli flamencotanssissa kädet nostetaan ylös aina kyynärpää edellä, ja tätä samaa tekniikka olen hyödyntänyt uinnin käsivedoissa. Myös kehonhallinnasta on hyötyä esityisesti tekniikkaharjoituksissa. Silti varsinaisen kestävyyden harjoittelu triathlonin lajeissa on pitänyt aloittaa ihan nollista, siihen ei aiemmista harrastuksista ole juurikaan apua. Peruskunto on varmaan ihan ok, mutta se on vasta lähtökohta.

Bianchi-721

Lopputulemana itsestäänselvä klisee: kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Koska olen harrastanut paljon ja kaikenlaista, ei kynnys uuden lajin kokeiluun ole kovin suuri. Lihasmuistini on hyvä, saan yleensä aika nopeasti uusista jutuista kiinni. Hyvän koordinaation ansiosta mikään ei yleensä tunnu kauhean vaikealta, tai jos tuntuu, luotan että opin sen kun vain harjoittelen riittävästi. Myös pokka on vuosien kuluessa kasvanut, ei ole kovin vaarallista jos ei osaakaan tai muuten epäonnistuu. Sitten yritetään uudestaan ja harjoitellaan lisää. Ilman nöyryyttä on kuitenkin vaikea menestyä missään lajissa. Vaikka kaikesta harrastamista lajeista on hyötyä, se on tehnyt myös realistiseksi. Huipputulokset vaativat huippuluokan treeniä. Siksi on tärkeä asettaa itselle oman tason mukaisia tavoitteita ja harjoitella niiden mukaan.

En ole ollut superlahjakas koskaan missään urheilulajissa, mutta sitäkin sitkeämpi. Kilpailuvietti on kasvanut iän myötä. En muista, että olisin nauttinut kilpailemisesta esimerksiksi luistelukisoissa erityisesti, treenaaminen oli ennemminkin se juttu, mutta olen ollut aina kova kilpailemaan itseäni ja muita vastaan omani pääni sisällä. Derbypelien ja urheilutapahtumien myötä olen alkanut nauttimaan myös erittäin paljon itse kilpailutilanteesta. Siinä epämukavuusalueen reunalla on aika kotoisa olo nykyisin.

Kaikkeen tähän pohjautuu myös blogini nimi: Liikun, siis olen.

 

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s