Maantiekauden aloitus äitienpäivälenkillä

Sunnuntaina, äitienpäivänä, pääsin vihdoin pitkän tauon jälkeen maantiefillarin selkään. Ja olipas se ihanaa. Mieletön sää auttoi asiaa, ja fiilis oli kuin viime vuonna Mallorcalla ekalla lenkillä lämpimässä säässä talven jälkeen.

varjo

Alussa pyörä tuntui jotenkin huteralta, niin kuin aina kun tauon jälkeen. Piti keskittyä bongailemaan routavaurioita ja fantasioimaan inhottavista kaatumisista. Kauheaa tuhoa oli ilkeä routa tehnyt viime kesänä laitetulle asvaltille. Onnistuin olemaan ajamatta railoihin, ja kohta en enää ajatellut koko asiaa.

Yhden asian olin häpeäkseni unohtanut. Että muita käyräsarvisia kuljettavia vastaantulijoita moikataan! Yhden kanssapyöräilijän jätin hämmennyksissäni tervehtimättä, mutta kaikkia muita morjestin leveästi hymyillen. Nyökkäämällä tai sormilla.

Oli hyvä fiilis, oltiin samaa heimoa. Me maantiepyöräilijät.

lato_pieni

Lähdin tarkoituksella liikkeelle tosi iisisti liikkeelle tunnustellen, ja perinteisesti tunnin jälkeen rupesi diiseli lämpenemään. Kotiin tuli ajettua reippaammin, mihin myös myötätuulella saattoi olla vaikutusta. Mittari näytti 46km, kun pääsin kotiovelle.

Ihan sopiva aloituslenkki, kun ei ole tullut viime viikkojen työmatkapyöräilyä lukuunottamatta tullut pyöriteltyä moneen kuukauteen.

Ihanaa kun on kesä.

lato_iso
Röylässä

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s