Poks

Kiire kostautui. Vatsa tuli viime viikon perjantaina töistä tullessa niin kipeäksi, että meinasin pyörtyä junaan. Sitä seurasi monen päivän kova kipuilu, päivystyksessäkin kävin makoilemassa lauantai-iltana. Vatsakatarri.

Jep,  se tupakoivien ylipainoisten alkoholistien vaiva. Kun vatsan limakalvo menee rikki, niin sehän on sitten aika kipeä. Sairastin saman setin n. 1,5v sitten, silloinkin oli melkoisen hektinen aika menossa. Olin puulla päähän lyöty että se tuli taas, en ole ollut mielestäni erityisen stressaantunut. Mutta kaikenlaista pientä kuormitusta tässä on ollut, ja kroppa sanoi itsensä irti vaikka pää olisi jaksanut.

Vatsalääkkeet alkoi neljän päivän jälkeen toimimaan, mutta voimat meni moneksi päiväksi. Jottei elämä olisi liian helppoa, nappasin vielä bonarina flunssan päälle. Ninnin energianurkkauksessa oli osuva postaus jaksamiseen liittyen. Kannattaa lukea ennen kuin alkaa arvioimaan omia tai muiden ihmisten tekemisiä.

Harmittaa tää sairastelu, just kun olin palaamassa treeneihin ja juoksukin kulki. Selkäkään ei ole erityisen ihastunut tästä makoilusta ja istumisesta. Nöyräksi vetää, tätä kummallista vuotta ei tule ikävä.